Palveluvision merkitys ja projektien vaiheistus

Digipalvelutehtaassa kehitetään digitaalisia palveluita nopealla syklillä. Kehitysprojektin kesto on tyypillisesti 3 kk (toteutusvaihe) ja kustannukset murto-osan siitä mitä normaalistin on ehkä totuttu näkemään julkishallinnon projekteissa. Puhutaan siis 30 000€ panostuksesta / 3kk. Jokainen palvelu on elinkaaren aikana eri vaiheissa, joita voi olla:

  1. idea,
  2. suunnittelu,
  3. toteutus,
  4. tuotanto/ylläpito,
  5. poistumassa,
  6. kuopattu.

Jo käytössä olevan palvelun kehitys tapahtuu siten, että se siirtyy OKM kopo osaston palveluhallinta-ajattelussa takaisin suunnitteluun vaikka siis palvelun edellinen versio on käytössä. Tehdään suunnitelma ja implementoidaan muutokset, evaluoidaan onko muutokset vielä sen arvoisia, että mergetään tuotantoversioon vai ei. Jos ei, niin päätetään että tehdäänkö vielä toinen kierros vai kuopataanko tuotos ja todetaan että 30k€ ei nyt tuottanut optimitulosta. En tässä sen enempää tuota kehityssykliä räävi. Siitä on jo paljon enemmän tietoa yhteisön sivulla: www.digipalvelutehdas.fi ja sieltä löytyvien linkkien sisällöissä.

Visio kantavana mielikuvana

Sen sijaan muutama sananen visiosta. Ville Tolvasesta voi olla montaa mieltä, mutta ainakin muutaman erittäin muhevan blogautuksen Ville on kirjoittanut. Ainakin yhdessä puhutaan visiosta ja alla oleva lainaus on minusta erittäin hyvin sanottu. Pätevä ohjeistus kun alkaa miettimään palveluvisiota.

Visiosta kannattaa tehdä riittävän haastava sanan visio (=harhakuva) hengen mukaisesti. [Ville Tolvanen]

Palveluvisio tuli Digipalvelutehdas konseptin kohdalla esille, kun aloimme tekemään palveluiden kehittämisen vaiheistusta ja koontisivua Githubiin. Jokaisella palvelulla on oma Github repo, jossa on index sivu (readme.md), jossa on kuvattun alussa palvelun visio: se miksi palvelu on olemassa ja ketä varten, miten se luo asiakkaan käytössä arvoa. Tai siis näin tulisi olla. Omissa nykyisissä kuvauksissa ollaan vielä kaukana siitä mitä vision tulisi olla, mutta iteroimalla opimme.

Digipalvelutehtaassa jokainen kehitysvaihe on oma projektinsa. Aika luonnollista ja konventionaalista. Jokaisen projektin suunnitelmassa on alussa luku ”Visio”. Tämä luku on tärkeä.

Projektit kehittävät vain pieniä osia palvelusta, joten pitämällä ison kuvan eli vision koko palvelusta mukana eri projektin suunnitelman alussa ohjataan pieniä virtoja kohti samaa suistoa.

Visio on siis myös riskienhallintaa.Kun kehitysvaihe saadaan valmiiksi tulee evaluoinnissa arvioida myös tuotoksen suhde visioon ja toisin päin. On todennäköistä, että visio tarkentuu tai sen suunta muuttuu ajan kanssa, joten tarpeen mukaan sitä viilataan.

Roolit siltana kansalliseen tasoon

Visiossa tulee nimetä roolit (kansalainen, kehittäjä, viranomainen, yritys…), joiden tarpeita se täyttää tai ketkä palvelua operoi. Nämä roolit puolestaan linkitetään kansallisella tasolla yhdessä jaettuun kuvaan asiakkaista ja heidän rooleistaan. Tämä iso yhteinen kuva suunnasta ja siihen liittyvistä elementeistä on vielä työn alla. Työtä vetää erityisasiantuntija Aleksi Kopponen VM:stä. Vision ajatus näkyy omassa muodossaan myös palvelunäkymien kohdalla. Esuomi.fi palvelusta löytyy palvelunäkymien visio, jossa on muun muassa käyttäjätarinamaisesti ilmaistu arvonlisäystä ja rooleja.

kapa

EDIT: Jaa niin se vaiheistus. Se menikin omaksi postaukseksi. Anteeksi harhaanjohtava otsikko.

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s