Idea – äänestys – tarinat – pilotti – evaluointi

Digipalvelutehtaan rakentamiseen liittyy vahvasti asiakasnäkökulma ja asiakkaiden sitouttaminen palvelutuotantoprosessiin sen alusta loppuun. Periaate on että mahdollisimman vähän tehdään scratchista ja sen sijaan käytetään olemassa olevia palveluita tai avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Alla yksi hahmotelma prosessista miten kansalaisilta tulevat ideat päätyvät konkreettisiksi ”piloteiksi”. Pilotti on lainausmerkeissä, koska kyseessä on enemmän proof-of-concept toteutus kuin perinteinen pilotti. Prosessi auttaa valikoimaan kultahiput murskeen seasta.

Ajatuksena on että prosessi pidetään lyhyenä ja selkeänä:

  1. Kansalainen lisää palveluidean ja siitä keskustellaan. Samalla jo äänestetään tarpeellisuudesta tyyliin ”Jaa” / ”Ei” / ”eos”.
  2. Sitten idea päätetään viedä eteenpäin ja kerätään käyttökokemukset
  3. Lopulta joku päättää sitoa ideaan resursseja ja se siitä toteutetaan maksimissaan 90 päivän kehitysprojekti.
  4. Lopputulos evaluoidaan ja päätetään edetäänkö jatkokehitykseen.

ideasta-palveluksi(2)

Vaatii nohevan yhteisömanagerin

Prosessi on jatkuva. Ideoita tulee ja niistä äänestellään / kannatetaan. Osa päätyy tarinoiksi ja niistä osa sitten testiin. Tämän prosessin ylläpito vaatii yhteisömanageria. On aivan haihattelua kuvitella että kansalaiset täysin omatoimisesti tätä rulettia pyörittäisivät. Saattaa tietysti olla että ilman yhteisömanageria valveutuneet yksilöt innostuneena vähän aikaa osallistuvat, mutta väsyvät väistämättä aikanaan ja siihen se sitten hiljaa hiipuu ja kuolee.

Yhteisömanageria tarvitaan myös uudistamaan osallistuvien kansalaisten joukkoa, jotta uudet ideat tulevat esiin ja syöte on mahdollisimman monipuolinen ja tasainen.

Yllä olevassa kuvassa näkyy myös alustat, joilla eri vaiheet kokeillaan. Muutama sana niistä.

Ideat – DemocracyOS

ideasta-palveluksi-vaihe1Palveluideat kerätään tuunatun DemocracyOS palvelun päälle. Alunperin se on tarkoitettu lakiehdotuksien edistämiseen ja niistä äänestämiseen. Miksei se sopisi tähänkin? No kokeillaan ainakin. Mistä ne ideat sitten oikein oikeasti tulee? Suuret massat liikehtii erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Siellä on myös yhteisömanagerin oltava ja metsästettävä ideoita sekä potentiaalisia ”aktivisteja”, joita rekrytä mukaan.

Yhteisömanageri etsii palveluideoita, mutta myös rekrytoitavia aktiivisia ja innostuneita kansalaisia.

Tällä hetkellä on niin, että kansalainen ei itse pysty suoraan lisäämään ideaa palveluun, vaan sen tekee admin tasoiset käyttäjät, joista yksi on yhteisömanageri. Optimi olisi että kansalaiset voivat laittaa ideat itse tarjolle pienen filtteröinnin lävitse. Tätä ominaisuutta ei  siis ole DemocracyOS alustassa. Se voidaan siihen kehittää tai sitten kerätä ideat vaikka tavallisella lomakkeella. Pitää vielä etsiä tähän vaihtoehtoista alustaa. Ideat voivat olla äänestettävänä vaikka kuinka kauan.

Ideoiden puolesta ja niitä vastaan voi äänestää kuka tahansa

Toki varmaan jokin deadline kannattaa jokaisella laittaa (esim 6 kuukautta) ja sen jälkeen idea menee kiinni. Mutta muuten valitaan eteenpäin se joka tuntuu keräävän kannatusta ja joka on muotoutunut kommenttien kautta ymmärrettäväksi palveluvisioksi. Suljetut ideat ovat joko ideoita jotka eivät ole syystä tai toisesta lähteneet eteenpäin (kukaan taho ei ole valinnut implementoitavaksi) tai sitten mennneet kiinni 6 kuukauden suhteellisen hiljaisuuden seurauksena.

Jatkoon lähtevät ideat voi valita kuka tahansa toimija.

Tietysti tähän voidaan ja saattaa olla järkevää rakentaa muitakin ehtoja, kuten esimerkiksi että 1-2 asiakasedustajaa pitää saada sitoutumaan idean eteenpäin viemiseen. Ilman asiakasta tämä prosessi joko pysähtyy tai lopputulos on jotain mitä eri tarvitaan.

Käyttökokemukset – Discourse

ideasta-palveluksi-vaihe2Pelkkä visio ja tarve palvelusta ei vielä ihan riitä, jotta päästäisiin vauhdilla eteenpäin ja jotta voitaisiin olla kohtalaisen varmoja ominaisuuksista joita tarvitaan ja halutaan. Näin ollen tulee kerätä käyttökokemuksia. Jälleen kerran yhteisömanageri aktivoi kansalaisia ja mahdollisesti copy-pastettaa muilla foorumeilla törmäämiinsä käyttökokemuksiin, jotka sopivat tähän ideaan.

Myös tässä kohdin äänestetään / peukutetaan. Ja taas kerran kuka tahansa pääsee peukuttamaan.

Käyttötapaukset kerätään palveluluittain omiin kategorioihin. Kuka tahansa voi mennä jonkin tarinan kohdalle ja kommentoida tai peukuttaa tarinaa. Näin ollen löyhästi tulkiten syntyy arvotettu lista tarinoista, joista voidaan muodostaa niin halutessa työjonoja. Eihän se nyt oikeasti näin suoraan mene. Emme voi odottaa että kaikki kansalaiset ovat ketterän ohjelmistokehityksen ammattilaisia.

Yksi yhteisömanagerin tehtävä onkin avustaa kansalaisia muodostamaan mahdollisimman hyviä ja tasalaatuisia käyttökokemuksia kuvaavia tarinoita.

Prosessin kautta on syntynyt asiakkaiden tekemä lista käyttökokemuksia asiakkaan ilmaisemasta palvelutarpeesta. Jos tässä ei ole eväitä lähteä tekemään maksimissaan 90 päivää kestävää kehitysprojektia niin ei sitten missään. Kolmessa kuukaudessa on saatava konkreettista käpisteltävää, jotain joka ilmentää lisäarvon asiakkaalle.

Kuka tahansa osapuoli voi lähteä tekemään validointia. Mikäli käyttää JulkICT Lab alustaa ja sen palveluita (ilmaiseksi), on lopputulos oltava avointa lähdekoodia / tietoa. Jos ei käytä, saa lisensoida niin kuin huvittaa.

90 päivää – tulos tai ulos

Käyttökokemuksista voidaan muodostaa scrum tiimille tekemistä. Osassa käyttökokemuksia on varmasti kommentteja, jotka tuovat ilmi detaljeja. Osa käyttökokemuksista on todennäköisesti enemmän ominaisuutta kuvaava kertomus. Osa käyttökokemuksista saattaa mennä jopa ohi koko asiasta. Kaikkea kannattaa ja pitää käyttää hyväksi. Toteuttajatahon kannattaa yrittää pitää mukana keikkuneet asiakasedustajat mukana jatkossakin, koska he ovat asiantuntijoita ja tuloksen testaajia.

Digipalvelutehtaassa on 90 päivän sääntö, eli idean validointi ei saa kestää 3 kuukautta kauempaa. Tai no, siis toteutusvaihe ei saa kestää 3 kuukautta kauempaa. Matka varsinaisen työn aloittamiseen on saattanut kestää jo viikoista kuukausiin.

Evaluointi

Kun kehitysvaihe on valmis, evaluoidaan tulos ja samalla palveluidea. Toki toteutus voi olla hanurista ja siinä kohdin pitääkin pystyä näkemään ero idean ja toteutuksen välillä. Itse idea ei välttämättä olekaan huono vaikka tulos onkin. Tähän kohtaan selkeästi kaipaisi myös jotain äänestystä ja peukutusta, mutta vielä ei ole saanut tätä kohtaa päässä puserrettua.  Jotain missä jälleen:

kuka tahansa pääsee antamaan esim tähtiarvion (1-5), sanallista palautetta ja parannusideoita.

Tiivistetysti

Sama prosessi on tiiviimmin kuvattu aiemmin tuhertamassani kuvassa, jonka esitän myös ensi viikolla Virossa kun osallistun puhujana heidän X-Road yhteisökonferenssiin. Esitän siellä Digipalvelutehtaan jatkumona X-Roadin parissa nyt fokuksessa olevan kehittäjätuen rakentamiselle.

tehdas-public-private

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s