Juristit osaksi digitalisaatiota ja monialaisia tiimejä

lakikirjat laki lakikirja suomen laki oikeus

Digipalvelutehtaassa on jo alusta asti ollut mukana ajatus siitä, että juristien tulee olla kiinteä osa kehitystä ohjaavaa tiimiä. Digitiimi on konseptia kehittävä joukko virkamiehiä OKM:ssä, mutta mukana on kansalaisia ja yrityksiä tuomassa omat tarpeensa esiin. Konseptia ei siis kehitetä ministeriön kammioissa vaan asiakkaiden kanssa. Tästä osoituksena muun muassa 26.8. pidettävä Digipalvelutehtaan yrityspäivä, jossa työstetään mallia erityisesti PK/startup yritysten näkökulmasta. Juristin läsnäolo tehtaan prosessien edistämisessä on kaikkien etu.

Ongelmista ja haasteista

Joissain tapauksissa on aiemmin ehkä ollut tilanteita, joissa juristi tulee mukaan kuvaa sitten kun palvelua ollaan ottamassa käyttöön. Toisinaan juristi on otettu mukaan kun jo tuotettu palvelusta beta versio. Niin tai näin, niin tuo toimintatapa johtaa prosessin hidastumiseen ja joskus suoranaisiin ristiriitoihin todellisuuden ja lain välillä. Jutun problematiikkaa oli hyvin kuvattu YLE:n jutussa ”Lakien säätäminen Suomessa on sokeana toimimista”. Jutussa tuli esiin muun muassa että:

”He ovat juristeja, eikä ihminen pysty juristin koulutuksella sitä kaikkea selvittämään. Mukana pitäisi olla muitakin asiantuntijoita… Ministeriöissä lainvalmisteluun käytettävät resurssit ovat niukat ja koulutus ei valmista lainlaatijoita tekemään vaikutusarviointeja”

 

” Ministeriöiden lainvalmistelijat osaavat pykäläpuolen, mutta kun puhutaan esitysten vaikutuksista yhteiskuntaan, ollaan aika helisemässä. Yksilötyöskentely lainvalmistelussa on vähän vanhanaikaista, tarvittaisiin enemmän tiimityötä”

VM:n erityisasiantuntija Aleksi Kopponen (@kopponen) heitti pilke silmäkulmassa facebookissa asiaan osuvan ihmettelyn:

” Tänään yritin taivuttaa meidän juristimme neljän viikon iteraatiosykliin lainsäädännössä. Ei kuulemma onnistu. Mitä ihmettä???”

Monialainen digitiimi

Näin juuri ja siksi juristi tuodaan osaksi digitiimin toimintaa. Tiimin muut jäsenet ovat substanssin asiantuntijoita. Yhdessä avoimesti asioita pohtien saadaan yhteinen ymmärrys ja sitä kautta löydetään konkreettiset tehtävät. Digitiimissä on tällä hetkellä:

  • yhteiskuntatieteilijä, jolla pitkä kokemus ohjelmisto- ja palvelukehityksestä,
  • juristi, jolla toimialalta pitkä kokemus
  • varhaiskasvatuksen ICT -toimintojen asiantuntija ja guru
  • pitkän linjan ICT -kehittäjä ammatillisen koulutuksen saralta
  • liiketoiminnan ammattilainen startup/PK fokuksella (harjoittelija joka tulossa tiimiin piakkoin)

Lisäksi on erinäisiä ammattilaisia ministeriön sisältä löyhässä yhteistyössä tiimin kanssa. Olennaista on myös ylemmän johdon siunaus, jotta selusta on turvatumpi.  Kaikilla tiimiläisillä on muitakin tehtäviä, eikä kaikki asiat pyöri digipalvelutehtaan ympärillä tai sisällä. Ei tämäkään tilanne varmasti mikään optimi ole, mutta nähdäkseni yksi askel parempaan. Kyseessä ei ole pysyvä rakenne ministeriön sisällä.

Koko homma lähti ad hoc tyypppisestä tiimiytymisestä ja sellaisena se on pysynytkin. Tämä takaa ketteryyden ja pitää tiimin varpaillaan.

team-illustJotta tarvittavat lainmuutokset voidaan identifioida ennen kuin on koodattu riviäkään, on digipalvelutehtaassa pysyvästi mukana juristi, joka osallistuu viikkopalavereihin. Ei välttämättä osallistu ihan joka viikko, mutta hänet pidetään kartalla sen suhteen että mitä tehdään ja mitä aiotaan tehdä. Lisäksi pelkästään se, että tiimiin on nimetty juristi madaltaa kynnystä ottaa huomioon lakien tuomat reunaehdot ja reagoida niihin tarvittavilla tempuilla. Tässäkin toimii sama kuin palvelun myynnissä: mitä helpommaksi teet paketin ostamisen, sitä varmemmin kauppa syntyy. Toisin sanoen, jos juristi on aina erikseen haettava ja pyydettävä nopeasti liikehtiviin kehitysprojekteihin, tulee väistämättä tilanteita että aina ei ”konsultoida” juristia. Sillä puolestaan on joskus ikävät seuraukset. Eikä ne juristit aina ole kuin rautakangen nielleitä. Ainakin OKM:ssä meillä tuntuu olevan hyvin huumoritajuisia juristeja ja vaikka asia on vakava, ei sen käsittelyn tarvitse olla kurttuotsaista puuhaa.

Digitiimit laajemmin käyttöön

Digitalisaatioon saataisiin nopeutta ja tehokuutta muodostamalla monialaisia digitiimejä virastoihin ja ministeriöihin. Tässä on sama periaate kuin mitä Obama on tehnyt perustaessaan 18F –ryhmän. Otetaan siitä oppia ja pistetään tuulemaan.

Mainokset

3 thoughts on “Juristit osaksi digitalisaatiota ja monialaisia tiimejä

  1. Juristin mukanapitämisestä ei varmaankaan ole haittaa mutta laajan lainsäädännön (yleislait + erillislainsäädäntö) selvittäminen, varsinkin jos säädöksiä on ripoteltu eri lakeihin (vrt. tiedonhallinta), ei ole ihan pikkujuttu. Ja vaikka selvitys valmistuisikin nopeaan tahtiin, lainsäädännön muutos ei ole kovin nopea prosessi. Ministerin ja eduskunnan ohi ei oikein voi kävellä, eikä lainsäädäntöä ole tarkoituksenmukaista alkaa muuttamaan yksittäisen projektin tai ohjelman puitteissa. Juristi kannattanee pitää mukana, jotta ei tule tehtyä ratkaisuja, päätöksiä tai linjauksia, jotka ovat nykylainsäädännön vastaisia (menee virkamieheltä äkkiä virkavirheen piikkiin). Toistaiseksi emme ole juuri törmänneet lainsäädäntöön, joka merkittävästi haittaisi erilaisten palvelujen tai toimintatapojen käyttöönottoa mutta tietohallinnon rakenteiden uudistamista ja esim. siirtymistä kokonaan digitaalisiin prosesseihin se aiheuttaa kyllä jonkin verran ”haasteita”.

    Tykkää

    • Uskon että asia on pääsääntöisesti juuri niin kuin kirjoitat. Yksi kehitysprojekteistamme tuottaa uuden tietovarannon josta ei ole lainsäädäntöä, joten se lienee tehtävä. Samoin esimerkiksi opintopolun taustalla olevan tietovarannon käyttäminen yleisesti tunnistus- ja roolienhallinnan sekä kansallisen oppijan identiteetin pohjana on harmaalla alueella johtuen lainsäädännösä. Emme pysty ilman juristia tekemään tulkintaa laista saammeko tehdä mitä tarvitsee vai pitääkö lähteä ajamaan muutosta. Olemme siis käsittääkseni aika samoilla linjoilla, että juristin mukana pitäminen alusta asti on kaikkien etu.

      Tykkää

  2. Ei siitä tosiaan haittaa ole. Toisaalta, jos on organisoiduttu järkevästi, jokainen hanke tai projekti ei tarvitse omaa lakiasiantuntijaansa vaan resurssit saadaan keskitetysti jostain aina tarvittaessa. Lähinnä huvitti ajatus neljän viikon iteraatiosyklistä. Ehkä on kuitenkin ihan hyvä, ettei kansallisesti vaikuttavia lakeja säädetä muutamissa viikoissa vaan hieman syvemmin pohdiskellen… Edelleen, lainsäädäntöä on noissa mainitsemissasi asioissa ymmärtääkseni ripoteltu aika lailla ympäriinsä, joten tonttia riittää. Tosin lainsäädännön muutos edellyttää sitten ko. lain / lakien hallinnonalan vastaavan ministerin päätöksen (ts. KAPA ei voi tehdä tai käynnistää sitä itsekseen) ja kun säädöksiä on siellä täällä.kaivelu ottanee aikansa. Mutta kuten totesin, kehittämistä haittaavaan lainsäädäntöön ei ole juuri törmännyt. Suostumustenhallinta ja tunnistautuminen voivat tosin olla hieman hankalia, samoin ”viranomainen kysyy tietoa vain kerran”, koska viranomaisella on selvitysvelvoite eikä viranomaisella olevien tietojen ajantasaisuutta oikein viitsisi sysätä kansalaisen vastuulle.

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s