Digipalvelutehdas luo mahdollisuuksia ja avaa ovia

Yllätin itseni laatikon sisältä. Olin ajatellut digipalvelutehdasta liikaa julkisen sektorin moottorina. Sitähän se ei saa olla pelkästään. Sen tulisi olla koneisto, joka palvelee koko yhteiskuntaa ja kaikkia aktiivisia kansalaisia. Koko digipalvelutehtaan nousu tai tuho riippuu siitä, miten hyvin onnistumme aktivoimaan kansalaiset ideoiden moottoriksi, vastaamaan riittävällä nopeudella esiin nousseisiin tarpeisiin ja pitämään koneiston käynnissä. Tuosta aiheesta enemmän omassa postauksessa. Palataan siihen laatikkoon ja henkiseen piikkilankaan, jonka olin ajatusteni ympärille rakentanut. Yrityspäivä onneksi toimi leikkurina ja pääsin pois ahdingosta. Muutamat osallistujat nostivat muutamia tahoja esiin, jotka voisivat olla myös digipalvelutehtaan hyödyntäjiä. Niistä muutamia alla ja hieman ajatuksia niihin liittyen.

Opiskelijaprojektit ja lopputyöt

Tulevaisuuden tekijät ja nousevat tähdet ovat osittain oppilaitoksissa. Opiskelijat korkeakouluissa tekevät paljon erilaisia ja kokoisia projekteja ja lopputöitä. Näin ollen digipalvelutehdas voisi olla keino löytää konkreettisia ja autenttisia aiheita lopputöihin tai projekteihin, joiden puitteissa ideaa voitaisiin kokeilla.

Innovaatioalustat – Demola

Opiskelijoita liippaa läheltä myös erilaiset innovaatiokeskukset ja yhteistoiminta-alustat. Yksi näistä alustoista on minulle tuttu Demola, jonka ohjausryhmässä myös istun. Lisäksi olen käyttänyt Demola- alustaa useamman kerran ja ollut tyytyväinen tuloksiin.

demola-illustration

Demolassa on kahdenlaisia projekteja. Suurin osa on keväisin ja syksyisin toteutettavia projekteja, joissa useasti kehitetään konsepteja, ideoidaan uusia palveluita ja tuotteita mutta välillä myös tehdään Proof of Concept tyyppisiä toteutuksia. Toimeksiantajat projekteissa on julkiselta ja yksityiseltä sektorilta; tekijät tulevat alueen korkeakouluista. Oman lukunsa muodostavat kesäprojektit, joissa ollaan palkkatöissä. Demola toimii työntantaja ja helpottaa näin tiimin hankkimista. Digipalvelutehtaan 90 päivää implementaatiota istuu hyvin myös Demolan kesäkauden projektien kestoon.

Julkinen sektori

Julkisen sektorin toimijat voivat käyttää tehdasta palveluideoiden nopeaan validointiin ja jatkaa tarvittaessa sitten pidempiaikaseen kehitysvaiheeseen. Digipalvelutehtaan toimintaa ja käyttöä voidaan pitää riskienhallintana. Konsepti ei salli pitkittää projekteja kuukausiin vaan pakottaa saamaan tuloksia; oli ne sitten hyviä tai huonoja.

Julkisen sektorin rooli isossa kuvassa on olla mahdollistaja; madaltaa kynnystä tehdä uusia kansalaisten arkea helpottavia digitaalisia palveluita, jotka hyödyntävät kansallista palveluarkkitehtuuria. On julkisen sektorin etu että palveluväylä, erilaiset tietovarannot, tunnistusratkaisut ja muut palvelut ovat laajassa käytössä.

Kansalaiset

Lisäksi konseptin vaatima läpinäkyvyys on omiaan luomaan luottamusta julkisen sektorin toimintaan. Tuo kehitysprosessiin jämäkkyyttä ja toivottavasti myös tehokkuutta. Konsepti on myös yksi demokratian ja osallistumisen uusi ulottuvuus.

Osana tehtaan toimintaa kansalaiset osallistuvat suoraan ideoista äänestäen päätöksentekoon.

Näin ollen ei olisi ollenkaan huono idea, että ”digipalveluideat.fi” tai muu vastaava niminen palvelu täydentäisi demokratia.fi palvelukokonaisuutta tarjoten väylän palveluideoiden esittämiseen, äänestämiseen ja kommentointiin.

demokratia-palvelukokonaisuus

Hyvät ideat jatkaisivat sitten integroituun käyttökokemusten keräämiseen toisen palvelun päällä. Toteuttajat voivat olla julkiselta tai yksityiseltä sektorilta. Kansalaiset eivät vain antaisi ideoita ja käyttjätarinoita, jotka toimivat kehittäjätiimien polttoaineena. Kansalaiset myös olisivat tulosten evaluoijia. Voihan käydä niinkin, että idea on hyvä mutta toteutus sekundaa. Kansalaiset olisivat niin halutessaan mukana kehitysprosesssissa ja 90 päivän kehittämisn jälkeen raadissa arvioimassa lopputulosta.

Kansalaisille ei anneta oopiumia vaan kansalaiset ovat digipalveluiden oopiumi.

Mutta kuten sanottu jo alussa, kansalaiset pitää saada pitämään palvelusta, sen tulee tuottaa nopeasti lisäarvoa ja pitää yllä mielenkiintoa. Alla kaappaus nuortenideat palvelusta. Ehdottaisin että otetaan klooni kyseisestä palvelusta ja nimetään se digipalveluideat.fi

image

Yritykset

Yrityksissä kehittäjät ja muu henkilöstö haluaa nykyisin monesti tehdä asioita, joilla saadaan aikaiseksi yhteistä hyvää. Tätä todentaa myös osallistuminen vapaa-ajalla erilaisiin avoimen lähdekoodin projekteihin. Voidaan puhua jossain määrin kansalaisaktiivisuudesta.

Osalle yrityksiä laittaa esim 30 000€ kiinni yhden idean koetoteutuksen toteuttamiseen on osa viestintää ja sillä on PR arvoa ja nostaa oman henkilöstön motivaatiota. Tämän tyyppisessä tapauksessa toteutus on monesti avointa lähdekoodia ja siten ”vapaata riistaa” kenen tahansa jatkaa kehitystä niin halutessaan.

Lisäksi kansalaisilta tulleet ideat ovat vapaasti hyödynnettävissä, joten yritykset kuten esimerkiksi startupit voivat ketterästi toteuttaa idean ja tuotteistaa palvelun. Näin etenkin, jos idea ja yrityksen tuoteajatukset ovat lähekkäin. Yrityksen hyöty olisi saada valmiita asiakaslähtöisiä käyttökokemuksia ja ideaalinen joukko asiakkaita antamaan palautetta ja koekäyttämään ratkaisua.

Mainokset

One thought on “Digipalvelutehdas luo mahdollisuuksia ja avaa ovia

  1. Viron X-Road yhteisöpäivillä kun mallia esittelin, tuli esille yksi vaihtoehto. Julkinen sektori voisi käyttää tätä prosessia esikilpailutuksena, eli vain tekemällä koeponnistuksen saa osallistua jatkovaiheen kilpailutukseen. Tulisi siis useita mockuopeja ja niistä valitaan jatkoon pääsevä(t).

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s