Digipalvelutehdas – kohti kansallista mallia

Digipalvelutehdas on vielä tuore konsepti. Se lähti OKM:n omasta tarpeesta, mutta on jo jonkin aikaa ollut matkalla kansallisen tason ratkaisuksi.  Tähän pisteeseen pääsemisen on mahdollistanut tuki, jonka olen saanut muun muassa OKM:n, VM:n ja VRK:n suunnasta. Tuki on ollut suoraa sparrausta ja kannustusta. Tässä on alusta asti päästy siiloista pois. Ehkä siksi on päästy hyvään vauhtiin, vaikka matkan alussa vasta ollaankin.

eservice-factory

kapaDigipalvelutehdas kytkeytyy kansallisen palveluarkkitehtuuriin siten, että se madaltaa kynnystä kehittää uusia kansalaisten arkea helpottavia digitaalisia palveluita, jotka hyödyntävät kansallista palveluarkkitehtuuria. Konsepti tuo kehitysprosessiin jämäkkyyttä ja toivottavasti myös tehokkuutta. Konsepti on myös yksi demokratian ja osallistumisen uusi ulottuvuus, koska osana tehtaan toimintaa kansalaiset osallistuvat suoraan ideoista äänestäen päätöksentekoon. Palvelu täydentää demokratia.fi palvelukokonaisuutta tarjoten väylän palveluideoiden esittämiseen, äänestämiseen ja kommentointiin. Asiakas on konseptin kuningas.

Konseptille on tilausta eri sektoreilla

Saatu palaute on ollut innostavaa ja selkeästi on tarvetta tämän tyyppiselle rakennelmalle. Alla lainauksia eri sparraustilaisuuksista ja kirjoituksista eri medioissa. Tukea ja kiinnostusta on tullut yrityssektorilta, valtionhallinnosta ja maakuntatasolta sekä innovaatioalustoja edustavan Demola -verkoston suunnasta. Suunta on selkeästi kohti kansallista toimintatapaa ja rakennetta. Konseptia on nostettu esiin eri toimijoiden toimesta ilman sen suurempaa mainostusta. Se jos jokin on merkki, että hyvässä nosteessa ollaan.

”Perusajatus eli asiakkaan nostaminen kuninkaaksi ja osallistaminen. Yritysmaailmassa on ostettu käyttäjä- tai asiakaskokemus, saataisiinko julkiselle puolelle nyt kansalaiskokemus”

”Tästä haluan kuulla lisää #digipalvelutehdas” [Pirkanmaanliiton edustaja]

”#Digipalvelutehdas – aktiivinen asiakas digitalisaation keskiössä #kehittäminen#nopeammallasyklillä”

”ryhdytään oikeasti panostamaan kansallisen kehittämisyhteisön muodostamiseen – antaisin esim. paljon rahaa tälle: http://www.digipalvelutehdas.fi/ (samalla kun nostaisin sen ihan kansalliseksi ”toimijaksi”)”

”FITRE ja Digipalvelutehdas sekä Tulorekisteri ja tietysti myös Euroclearin hyödyntäminen – näitä ei saisi tiputtaa listalla kovin alas.”

”Eilinen iltapäivä (Digipalvelutehtaan yrityspäivä) oli varsin mielenkiintoinen ja asiaa hiukan pureskeltuani olen sitä mieltä, että tässä on hyvin paljon potentiaalia (kunhan yksityisen sektorin toimijoiden arvolupaus saadaan jumpattua riittävän selkeäksi).”

Hyvää on myös nopean kokeilemisen kulttuuri digitaaliseen palvelukehitykseen ja se, ettei tehdä pelkkää palveluarkkitehtuuria ja mahdollisteta vaan mietitään, että mistä ne mielenkiintoiset palvelut saadaan.

Konsepti hyödyntää JulkICT Lab alustaa ja on osa isompaa koneistoa, jossa rakennetaan Suomen digitaalista palvelutarjontaa asiakaslähtöisesti. Asiakkaiden kiinnostuksen herättäminen ja ylläpitäminen on koko digipalvelutehtaan onnistumisen edellytys. Liian paljon on keskitytty tekemään palveluita, mutta unohdettu loppuasiakkaiden sitouttaminen prosessiin. Tätä virhettä ei saa toistaa, vaan ottaa opiksi ja tehdä paremmin.

kaavio

Kuvasta ei käy ilmi, mutta Digipalvelutehtaan tekninen alusta on JulkICT Labin tarjooma. Lopputulos on avointa lähdekoodia. Jos tämä koetaan ylitsepääsemättömäksi esteeksi, voi kehityksen tehdä toisella alustoilla.

Prosessin avoimuus mahdollistaa osallistumisen; siitä ei voida tinkiä.

Vaikka fokus on ideoiden nopeassa validoinnissa, otetaan mallissa kantaa myös jatkokehitykseen siltä osin että syntyy polkuja miten mockup:ien yms avulla hyviksi todetut ideat viedään jatkokehityksen kautta tuotantoon. Jatkokehitys voi tapahtua sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin toimesta. Julkinen sektori tekee kehityksensä JulkICT Labissa. Sama mahdollisuus annetaan myös yksityiselle sektorille, mutta silloin lopputuloksen tulee olla avointa lähdekoodia. Muuten syntyisi tilanne, että yritykset ulkoistavat R&D:n verovaroin kustannettavaksi. Digipalvelutehtaan tarkoitus ei ole kattaa koko palvelukehityksen ketjua vaan keskittyä suppilon alkupäähän.

Tulevat tapahtumat, sparraukset ja sidosryhmätapaamiset

  • Konsepti esitellään lyhyesti OKM:n yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaston kokouksessa 1.9.2015
  • Digipalvelutehtaan julkishallintopäivä, sparrausta julkishallinnon edustajien kanssa syyskuussa
  • Konseptin esittely JulkICTLab seminaarissa 29.10.2015
  • Digipalvelutehtaan asiakaspäivä, sparrausta valikoidun asiakasedustajien kanssa 30.10.2015
  • Sinun organisaatiosi? Ota yhteyttä niin sovitaan palaveri.

Liity mukaan rakentamaan tulevaa toimintatapaa

slackParas tapa osallistua on liittyä mukaan yhteisön Slack alustalle. Slackiin pääsee digipalvelutehdas.fi sivuston kautta antamalla sähköpostiosoitteensa. Sen enempää emme käytä sähköpostia tiedonvälittämiseen, koska sähköposti on usein pohjaton kaivo ja jossain määrin jäykkä viestintäväline. Jossain vaiheessa yhteisölle varmaankin perustetaan Facebook -ryhmä. Nyt pysytellään vielä vain Slackissa.

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s