JulkICTlab rooli digitalisaatiossa

Digitehtaan parissa on vaikuttanut nyt useita kymmeniä ihmisiä. Monia kipupisteitä on ratkottu ja eteenpäin on päästy huimasti. Lisäksi alueellisten keskusten nousukiitoon lähtö on yllättänyt. Osa alueellisista keskuksista on ollut liikkeellä jo ennen kuin Digipalvelutehdasta lähdettiin rakentamaan. Yksi näistä on Helsingin digihub, josta en vielä ihan ole kartalla, mutta palaveri heidän kanssaan on tulossa. Muualla maassa Pirkanmaalla rakennetaan vastaavaa ja keskusteluja on käyty muillakin paikkakunnilla.

Yksi kengässä hiertänyt kivi on ollut JulkICTLabin rooli. Digipalvelutehtaan kehikko on mallinnettu nyt siten, että JulkICTLabin lisäksi voidaan käyttää kaupallisia alustoja kuten Azure, Amazon, Heroku yms. Millä perustellaan niin sanotun kansallisen PaaS alustan rakentaminen? Erityistä tietoturvaa vaativat ratkaisut ovat yksi peruste, mutta ei niillä oikein voi vielä pitkälle ratsastaa. Lisäksi esiin on tullut haaste vastuusta sen suhteen, että kuka vastaa prosessista kun kehitetään palveluideaa. Ilman selkeää johtajuutta ja vastuuta homma ei toimi. Totta kai prosessi tulee olla co-create tyyppinen, mutta se ei poista vastuita ja johtamistarvetta. Erityisesti montaa organisaatiota koskettava palveluketju ja sen kehittäminen on haaste.

Yksi ratkaisumalli olisi sellainen, jossa tehdään linjanveto seuraavasti:

  • lähtökohtaisesti kaikki montaa organisaatiota koskevat palveluideat viedään JulkICT labiin ja vetovastuun kokonaisprosessista ottaa VM/JulkICTLab. VM:llä on kokonaisvastuu palveluarkkitehtuurin yhteentoimivuudesta. Jokainen organisaatio tuo oman substanssialueensa osaamisen ja vastaa sen osuuden kehittämisestä ja huomioimisesta idean testaamisessa.
  • Muut palvelut, kuten yhtä organisaatiota koskeva palvelu ja alueelliset/paikalliset palvelut, voidaan testata käyttäen kaupallisia PaaS alustoja. Esimerkki tällaisesta olisi vaikkapa jo käytössä oleva verottajan chat asiakaspalveluidean testaus ja kehitys. Ei järin suuri tai monimutkainen ratkaisu teknisesti, mutta vaikutus on merkittävä. Digitehtaassa tuo idea olisi lisätty kansalliseen ideapooliin, josta sitten olisi edetty kohti testausta. Tietoturva ja identiteetin suojaus tulee ottaa vakavasti myös kaupallisilla alustoilla.

Jos tämän tyyppistä linjausta ei tehdä, joudutaan kissanhännän vetokisaan organisaatioiden välillä. JulkICTLabille löytyisi tätä kautta selkeä rooli ja sen toimintaa kehitettäisiin kohti edellä mainittua tarvetta. Näin edeten JulkICTLab:sta tulisi väline VM:lle toteuttaa ja seurata palveluarkkitehtuurin yhteentoimivuutta käytännössä KA –piirrosten tukena ja jalkautuksena.

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s