Kehitysprosessin avoimuuden hyödyt – onko niitä?

Perinteisesti asiaa lähdetään setvimään kysymyksen mitä konkreettista hyötyä avoimuudesta on ohjelmistokehityksessä? Tätä teemaa on avoimen lähdekoodin kehityksen tutkimuskirjallisuudessa käsitelty todella paljon. Tyypillisesti hyödyt on enemmän potentiaalina tarkasteltavia asioita.

Itse toimin julkisella sektorilla ja jo siitä syystä oletusarvoisesti avaan prosessit julkisiksi niin pitkälle kuin se on mahdollista. Minä käytän kansalaisilta veroina kerättyjä resursseja, joten vastavuoroisesti minun tulee tarjota kaikille mahdollisuus nähdä mitä resursseilla tehdään ja mikä tärkeintä tarjota mahdollisuus osallistua. Läpinäkyvyys on jo sinällään arvo, ei minulle mutta ”tilaajille” ja maksajille.

Jos projektin tuotos on kiinnostava käyttäjien näkökulmasta, houkuttelee se suuremmalla todennäköisyydellä myös kehittäjiä mukaan. Mikäli ratkaisulla ei ole käyttäjiä on aika luontevaa ettei se juuri kiinnosta kehittäjiä ainakaan merkittävissä määrin. Tosin pitää muistaa että käyttäjiä on monenlaisia kuten on ratkaisujakin. Rajapinnan käyttäjä tai asiakas on eri kuin sovelluksen. No mutta siis ne perinteiset hyödyt prosessin avaamisesta.

Matalan kynnyksen hedelmät

Luonnollisesti se, että avaa tuotteen backlogin tai scrum tiimin suunnitelmat waffle.io:n kautta julkiseksi antaa ulkopuoliselle kehittäjälle tietoa siitä mitä tehdään, kuka tekee, koska ja mitä on suunnitelmissa. Näin ollen kuka tahansa voi kehittää ratkaisun johonkin listalla olevaan haasteeseen. Ei kuitenkaan kannata pidätellä hengitystä isompien ja kinkkisten bugien tai ominaisuuksia suhteen. Vapaaehtoisyhteisö tarttuu todennäköisesti ns matalalla roikkuviin hedelmiin. Lisäksi tällaiset helpot, pientä ponnistelua vaativat tehtävät kannattaa nostaa esiin monia reittejä, jotta ne osuvat monien silmiin. Yksi tapa on jakaa niitä esim Twitterin kautta. Lisäksi yhteisön jäsenet voivat tuottaa käyttäjätarinoita, korjailla CSS tiedostoja, kehittää itse prosessia ja sen työkaluja yms.

Yhteisön kehittäminen ja promotointi

Ohjelmistokehityksessä on monia puolia, joihin ei niin tekniset ihmiset voivat osallistua ja tämä aspekti unohtuu monesti. Jumitutaan tuijottamaan kooditason kontribuutioita. Yhteisön jäsenet voivat osallistua itse yhteisön rakentamiseen:

  • toimia lähettiläinä yhteisölle ja ratkaisulle sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa,
  • alkaa osa-aikaiseksi yhteisömanageriksi (tukea varsinaista, joka on olemassa joko nimettynä tai aseman on vain ottanut joku),
  • korjailla ja tuottaa dokumentaatiota,
  • kirjoittaa aiheesta blogautuksia,
  • Toimia ratkaisun käyttäjien tukena ja vastailla kysymyksiin ja vaikka mitä.

Yhteisölle pitää avata mahdollisuus osallistua eri tavoilla, tulee luoda me henkeä. Madalla kynnystä osallistua.

Tulee olla läsnä siellä missä potentiaaliset kehittäjät ovat. Tämä koskee sosiaalista mediaa kuin myös erilaisia tapahtumia. Avoimen lähdekoodin kehittämisessä on kyse sosiaalisesta toiminnasta, vaikka siinä ei välttämättä aina ole kyse suorasta vuorovaikutuksesta yksilöiden välillä.

On aika luonnollista, että yhteisö haluaa osallistua oman yhteisönsä kehittämiseen. Lisäksi tulee hyväksyä se että kehittäjiä tulee ja menee. Tästäkin syystä onnistuneessa avoimen lähdekoodin projektissa on pysyvä henkilöstö, joka pitää pyörät pyörimässä. Pelkän yhteisön varaan laskeminen on riskialtista.

Yhteisön ilmapiiri

Yksi merkittävä tekijä, joka vaikuttaa siihen tuleeko kukaan vapaaehtoiskehittäjä mukaan, on yhteisön ilmapiiri. Jos yhteisön toiminta ei vaikuta uskottavalta, kontribuutioiden kohtelu on tylyä (esim aina niukkasanaisesti kyykytetään huonohkon kontribuution tekijää sen sijaan että kannustetaan parantamaan) tai tulee tuntuma että yhteisön jäsenten ääni ei kuulu päätöksenteossa, on aika todennäköistä että kehittäjät kaikkoavat. Yksi tapa edistää yhteisön äänen kuulumista on avoimet yhteisöpalaverit, jotka voi pitää virtuaalisesti esim jonkin matalankynnyksen videoneuvottelualustan päällä.

Lisäksi mikäli projektilla on ns core tiimi, joka on yleensä osallistumisesta palkkaa saava joukko tekijöitä, tulee pitää huoli siitä, ettei heidän ja yhteisön muiden jäsenten välillä ole kuilua. Yhteisössä saa olla sisäisiä tiimejä, mutta niiden välinen kommunikaatio pitää olla sujuvaa ja avointa. Huonoin tilanne on se, että core tiimi on jossain virtuaalisessa kellarissa vääntämässä 9:stä 4:ään koodia, tiimi viestii eri työkaluilla kuin muu yhteisö ja minimoi yhteiset kosketuspinnat toisiin. Luonnollisesti on asioita, joita ei välttämättä puhuta koko yhteisön kuullen, mutta lähtökohta tulee olla avoimuus ja läpinäkyvyys.

Tulee kohdata yhteisön jäsenet ihmisinä, ei kontribuutioina.

Kontribuutioiden saaminen yhteisöltä ei lähde liikkeelle sillä että vain avaa asioita, se vaatii aktiivista työtä projektin vetäjiltä. Ajattelu ”We build it, they will come” ei vaan monestikaan toimi. Lisäksi kerro tarinoita, nosta osallistuvia ihmisiä esiin eli luo heille arvoa osallistumisesta. Toisin sanoen, mieti miten palkitset osallistumisesta.

Omalla tavallaan kyse on prosessin ja osallistumisen pelillistämisestä. 

Siinä nyt muutama ajatus, mitä tuli mieleen kun asiaa pohdin junamatkalla Tampere- Helsinki.

Mainokset

2 thoughts on “Kehitysprosessin avoimuuden hyödyt – onko niitä?

  1. Joitakin ajatuksia muista hyödyistä:

    1. Avoimuudesta on hyötyä kehityksessä, jos useampi taho kehittää ohjelmia, joiden tulisi toimia yhteen.
    2. Avoimessa kehityksessä kehittäjä tekee laadukkaampaa koodia ja dokumentointia, kun vertaiset voivat siihen tutustua. No, jotkut tekevät aina laadukasta, mutta useassa tilanteessa olen kuullut tämän (suoraan kehittäjältä omasta tekemisestään).
    3. Jos taas on velvollisuus avata (esim JIT – sovellushankinnat), avoimesta kehityksestä on hyötyä, koska ei synny erillisiä avaamiskustannuksia.
    4. Sivusit projektin uskottavuutta. Sanoisin, että jos rakentaa ekosysteemiä – josta pitäisi saada hyötyjä – on uskottavuus tärkeää.
    5. Avoin kehitys helpottaa myös tiedonkulkua. Myös yhden organisaation sisällä, mutta tietenkin muuallekin. Tässä ehkä ajateltu vähän yleisempää tiedonkulkua kuin pointti ykkösessä.

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s