Low-code alustat, konttiteknologia ja kansallinen palveluarkkitehtuuri

Törmäsin uudelleen low-code platformiajattelua käsitteleviin artikkeleihin ja heräsi muutamia ajatuksia sen soveltamisesta Suomeen julkiselle sektorille. Julkisen sektorin palveluarkkitehtuuri rakentuu jatkossa pitkälti kansallista palveluväylään hyödyntäen. Lisäksi julkisella sektorilla on lievässä nosteessa palvelujen dockerointi, API-first palvelukehitys ja mikropalveluarkkitehtuuri. Nämä jos yhdistetään low-code platform rintamaan, voitaisiin saada aikaiseksi mielenkiintoinen combo. Päästin aivot vapaalle ja annoin ajatuksen lentää.

Mikä low-code?

platforms that enable rapid application delivery with a minimum of hand-coding, and quick setup and deployment, for systems of engagement.

Käytännön yksinkertainen esimerkki on IFTTT -palvelu – ”Jos jotain tapahtuu niin sitten tee tämä”. Olennaista low-code sovelluksessa on prosessi. Low-code mallissa on kolme keskeistä elementtiä:

  • visuaaliset kehitystyökalut
  • ‘app store’ repository ja
  • sovelluksien elinkaaren hallinta/tuki

Low-code appis rakennetaan raahaamalla elementtejä, luomalla niiden välille yhteyksiä ja julkaisemalla logiiikka helposti käyttöön niin itselle kuin muillekin.

Low-code KaPA

Jos tätä mallia sitten ajattelee Suomeen niin elementtejä on jo olemassa miten tätä voisi hyödyntää isomminkin.

  • Rajapinnat (API) ovat  low-code appisten kannalta keskeisiä; yksittäiset toiminnot juttelevat toisilleen rajapintojen kautta. Ns. KaPA lakiin on ehkä tulossa vaatimus API-first soveltamisesta palvelukehityksessä. Toisin sanoen mennään jatkossa API edellä (ohjelmien välinen viestintä) ja sen avulla rakennetaan ihmisille käyttöliittymät sinne minne halutaan halutulla ohjelmointikielellä.
  • Toisaalta mikropalveluarkkitehtuuri nostaa myös päätään. Siinä sovellukset pilkotaan loogisiin pieniin itsenäisiin osiin; yksi palvelu hoitaa pienen tehtävän eikä pyöritä koko prosessia tai käytä yhteistä tietokantaa toisten sovellusten kanssa. Mikropalvelu tyyppiseen toimintaan yhdistetään monesti myös dockerointi, eli konttiteknologia.
  • Konttiteknologia tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäinen sovellus voidaan paketoida kevyeksi kontiksi, jota voidaan ajaa sitä tukevalla ajoalustalla käyttöjärjestelmäriippumattomasti. Tämä mahdollistaa tehokkaan skaalauksen ja yksinkertaisen sekä nopean sovellusten käynnistämisen.

Nyt jos sitten nämä laitetaan nippuun, voisi tulla jotain tällaista:

KaPA kontekstissa low-code ’app store’ olisi esim docker rekisteri, josta voisi ottaa mikropalveluarkkitehtuurin mukaisesti tuotettuja toiminnallisuuksia käyttöön käyttäen hyväksi low-code alustojen visuaalisia työkaluja.

Nyt sovelluksia joiden ytimessä on prosessi, voisi laatia huomattavasti matalammalla kynnyksellä. Tämä mahdollistaisi ns kansalaislähtöisen kehityksen. Useat palvelut julkisella sektorilla ovat ns monen organisaation kautta kulkevia prosesseja. Nyt prosessit kovakoodataan tai tehdään muuten kohtuu jäykiksi mukautua tarpeisiin. Tässä voisi käyttää yllä kuvattua kehikkoa, joka mahdollistaisi ketjun muokkaamisen ketterästi. Viranomainen voisi liittää olemassa olevaan ketjuun lisävaiheen saadakseen mukaan tilanteen vaatiman tahon. Potentiaalia tässä  olisi huimasti.

Mainokset

One thought on “Low-code alustat, konttiteknologia ja kansallinen palveluarkkitehtuuri

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s